INSIDE Tarinat
Ruka, luonnon oma huvipuisto
Koillismaalla sijaitseva Kuusamon kunta on perustettu vuonna 1868, mutta paikalla on asuttu jo kivikaudella. Siitä kertovat useista paikoista tehdyt esinelöydöt. Alkujaan Kuusamon aluetta asuttivat puolipaimentolaiset saamelaiset, jotka hankkivat elantonsa pääasiassa villipeurojen pyynnillä ja kalastuksella. Seudulla oli aikanaan kaksi saamelaiskylää. 1600-luvulla tapahtuneen muuttoliikkeen seurauksena saamelaiskulttuuri hävisi ja 1760-luvulle päästäessä alueella ei ollut enää lainkaan saamelaisia. Saamelaishistoriasta on kuitenkin jäänyt jäljelle hautapaikkoja, noitarumpuja ja saamelaisia paikannimiä. Itse Kuusamo on pohjoissaameksi Guossán.
Hiihtomatkailijoiden vanha suosikki
Kuusamon keskeinen matkailukohde on Rukatunturi hiihtokeskuksineen. Se on osa suomalaista hiihdon historiaa, sillä siellä sijaitsee Suomen vanhin hiihtokoulu, joka on perustettu vuonna 1956. Jo 1930-luvulla suunniteltiin Rukan hyödyntämistä talvimatkailussa: suunnitteilla oli murtomaahiihtoreitti Sallatunturi-Ruka-Kuusamon kirkonkylä. Toinen maailmansota tuli kuitenkin väliin.
1930-luvulla saapui Suomeen myös uusi villitys: mutkamäenlasku. Aluksi tätä Kanadasta tuotua lajia harrastivat vain harvat hiihtäjät, ja tarinat kertovat, että alaspäin tultiin enemmän rohkeuden kuin taidon voimin. Jo vuonna 1936 ilmestyi kuitenkin myös ensimmäinen alan opaskirjanen: ”Mutkamäenlasku Suomessa”. Sen kirjoittaja Martti ”Make” Uosikkinen oli paremmin tunnettu kahden olympiamitalin telinevoimistelijana, ja hän oli sattumalta myös yksi Rukan rinteiden puuhamiehiä.
Mutkamäestä pujotteluun
Ennen oikeita laskettelurinteitä Rukallakin hiihdettiin muuten vaan mäkeä alas. Tunturin juurelta noustiin tamppaamalla ylös ja laskettiin metsäisessä rinteessä aukkokohdista alas. 1950-luvulla tehtiin niin sanottu isojako, jossa Rukan alueesta suurin osa jäi valtion omistukseen. Isojaon myötä Kuusamoon saapui joukko maanmittausinsinöörejä, joiden joukossa oli diplomi-insinööri Kalevi Routala. Hän teki aloitteen ensimmäisen rinteen raivaamiseksi ja haki suullisen luvan metsänhoitajilta. Vaikka mies ei monta vuotta Rukan maisemissa asustanutkaan, niin hän oli Rukan alkuaikojen pioneereista yksi merkittävimpiä, ja hänen vaikutuksensa alueen kehittämiseen oli ratkaiseva.
Kun rinne oli saatu laskettavaan kuntoon, oli aika saada oppia laskettelusta. Tätä varten koottiin joukko, joka suuntasi opintomatkalle Ruotsin Åreen, ja pian Suomen ensimmäinen hiihtokoulu oli saanut alkunsa. Suuri askel kohti nykyaikaista laskettelua oli hiihtohissi, joka saatiin aikaan vuonna 1957. Vastaperustettu Kuusamon Erä-Veikkojen pujottelujaosto teki suurtyön ja hankki Rukalle itävaltalaisen Stemag KSL 604 -hissin. Hissin osat tuotiin Oulusta Kuusamon kirkolle autolla. Loppumatkan n. 650 kilon painoinen kuorma siirtyi hevospelillä. Sitten laitettiin pylväät pystyyn, vaijeri kireäksi ja hissi pyörimään.
Suunnitelmissa ”kunnon majoitustilat”
Alkusanat Rukan hotellitoiminnalle lausuttiin pääsiäisenä 1962. Tämä tapahtui, kun helsinkiläinen asianajaja Pekka Vuorinen pysähtyi Kuusamon keskustassa kahville matkalla ystävänsä Jaakko Taskisen mökille. Kahvin ääressä istui myös paikallinen Osmo ”Ukko” Saastamoinen, jonka kanssa syntyi aikomus rakentaa kunnon majoitustilat Rukalle. Seuraavina päivinä suunnitelma kehittyi hiihtämisen ohessa edelleen.
Palattuaan Helsinkiin Vuorinen otti yhteyttä ystäväänsä Väinö Leskiseen, joka oli Matkatoimisto Arean toimitusjohtaja. Leskinenkin innostui ajatuksesta. Mukaan saatiin vielä mm. Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Erkki Palokorpi. Tutustuttuaan Rukaan porukalla miehet kokoontuivat viimein saman vuoden 1962 lokakuussa Rukatunturi Oy:n perustavaan kokoukseen ravintola Royaliin Helsingissä.
Hotelli ja talvikisat
Hotellin rakentaminen alkoi pikimmiten, ja rakennusliikkeen konkurssista huolimatta Rukahovi valmistui juuri sopivasti seuraavan vuoden talvikauden kynnyksellä. Sen avajaisia juhlittiin 15.12.1963. Hotelli ei ollut alkujaan suuren suuri – siinä oli vain 12 huonetta, satapaikkainen ravintola ja aurinkoterassi. Jo vuonna 1964 huoneita rakennettiin kuitenkin 20 lisää. Rahoitusta hankittiin myymällä huoneita vakituisten kävijöiden lomaosakkeiksi.
Rukan ensimmäiset talvikisat pidettiin keväällä 1964. Kuusamon Erä-Veikot hoiti tämän jättiurakan. Kisoja varten rakennettiin mm. Suomen suurin hyppyrimäki, joka oli silloin Euroopassakin kuudenneksi suurin. Kisoihin valjastettiin mukaan koko Kuusamo, jopa Pohjanmaan tykistörykmentin varusmiehet saivat lomaa, kunhan ilmoittautuivat Erä-Veikkojen palvelukseen kisojen ajaksi.
Rantasipi Rukahovi on silkkaa riemua
Tänä päivänä hotelli tarjoaa monipuolista asumista ja aktiviteetteja sekä liikkujille että kokousvieraille. Huoneita on 180, niistä 163 kahden hengen huoneita ja 17 sviittejä. Lisäksi Rukahovilla on 48 rivitalohuoneistoa joissa omat saunat ja keittiöt. Myös ravintolatarjonta on runsasta, viihtymiseen on tarjolla kokonaista viisi ravintolavaihtoehtoa: Ravintola Kaltiokivi, Karhubaari, Tanssiravintola Rukahovi, Tellu Night -yökerho sekä SkiPubKaraoke.
Rantasipi Rukahovin yhteyteen 2003 avattu kokouskeskus tarjoaa upeat puitteet jopa 260 hengen tapaamisille. Rantasipi Rukahovissa on yhteensä 10 kokoustilaa, jotka mukautuvat kuuden hengen ryhmätyötilasta aina 283-paikkaiseen kokoussaliin. Kokousvarustus on kattava muistiinpanovälineistä langattomaan internet-yhteyteen.
Ruka-tunturin alueelta löytyvät runsaat ja monipuoliset hiihto- ja laskettelumahdollisuudet. Murtomaahiihtoa voi harrastaa hyvin hoidetuilla laduilla – tai vaihtoehtoisesti voi kokeilla vaativampia erämaalatuja. Vauhdikkaista talviaktiviteeteista voi nauttia esimerkiksi moottorikelkkasafarilla, icekartingissa tai jääkiipeilyn parissa. Myös sisäliikuntaan on tarjolla monia lajeja uinnista ja sisäpalloilulajeista aina keilailuun ja kiipeilysimulaattoriin. Alueella on myös kylpylä sekä kesäkäytössä yhdeksänreikäinen Rukagolf.
Tervetuloa Rukalle!
