INSIDE Tarinat
Aulanko, tuo Hämeen helmi
Rantasipi Aulanko on kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli Aulangon luonnonpuistossa, golfkenttien äärellä. Vuonna 1938 valmistunut funkkishotelli on kylpyläosan ja monitoimihallin valmistuttua myös monipuolinen hyvinvointikeskus, jossa tekemistä ja kokemista riittää. Viime vuosisadan alun porvariston hillitty juhlacharmi on vähitellen vaihtunut itsestään huolehtiviin kuntolomailijoihin ja svingejään hioviin golfaajiin.
Aulanko on kautta aikain houkutellut vieraakseen liikkumisesta ja luonnosta kiinnostuneita. Hopeapajujen reunustamilta rantateiltä on käyskennelty englantilaisessa puutarhassa risteäville poluille ja alueen puistoihin. Ratsukot olivat tuttu näky Aulangolla jo viime vuosisadan alussa, ja kopse kuuluu edelleenkin.
Rantasipi Aulangon kupeessa, Vanajaveden laakson kulttuurimaisemassa, sijaitsee Suomen toiseksi vanhin golfkenttä. Vuonna 2006 perinteisen kentän oheen valmistui uusi 18-reikäinen kenttä täydentämään tarjontaa. Pelipäivän päätteeksi voi kätevästi siirtyä nauttimaan Rantasipi Aulangon ravintola-antimista, osaavasta palvelusta sekä kylpylän erilaisista hemmotteluhoidoista.
Vuonna 2006 hotellin yhteyteen valmistui monitoimihalli Areena, jossa niin vapaa-ajanlomailijat kuin kokousvieraatkin voivat tutustua eri lajeihin. Myös opastusta on tarjolla; vasta-alkajat voivat kokeilla osaamistaan mm. salibandyssä, trampoliinihypyissä, jousiammunnassa ja baseballin lyönnissä. Aulangolla viihtyvät kaikki, jotka hakevat hyvinvointia liikunnasta, kylpylästä ja erilaisista hoidoista.
Taiteilijoiden suosiossa
Hotellin alueella on tehty suomalaista glamourin sävyttämää elokuvahistoriaa monien vuosien ajan, eikä aina ilman paheellisuutta ja tragiikkaa. Kesällä 1939 lupaava nuori tähti Sirkka Sari menehtyi elokuvan Rikas Tyttö loppukaronkassa kiivettyään hotellin katolle ja pudottuaan savupiipusta.
Useat suomalaiset ohjaajat, kuten Valentin Vaala ja lyhyen uran tehnyt Nyrki Tapiovaara ovat hyödyntäneet hämäläistä hehkeää luontoa. Kulisseissa vilahti myöhemmin jännityselokuvan mestarin Alfred Hitchcockin muhkea profiili. Hän etsi vuosikymmeniä sitten kuvauspaikkoja Lyhty-elokuvaansa Aulangon viettelevästä luonnosta rauniolinnoineen ja näkötorneineen.
Filmimaailman kuuluisuuksien ohella Aulangolla ovat viihtyneet pitkiäkin rupeamia myös monien taidelajien edustajat kuten kirjailijat, muusikot ja taidemaalarit. Jotkut vieraista ovat hakeneet inspiraatiota ravintolan antimista, kuten mm. T. J. A. Heikkilän seikkailuista tunnetuksi tullut kirjailija Simo Penttilä, joka toistuvasti vaati työjuomakseen vettä väkevämpää.
Aulanko, siinä Hämeenlinnan kainalossa
Hämeenlinnan kaupunki sai vuonna 1926 puiston haltuunsa rakennuksineen, linnakkeineen ja tekojärvineen. Siitä alkoi sen muuttaminen matkailukeskukseksi. Matkailua Aulangolla ovat edistäneet keskeinen sijainti sekä hyvät ja nopeat yhteydet joka puolelle Suomea. Unohtamatta Hopealinjaa, jonka alukset ovat kaikki nämä vuodet lähteneet vesireitilleen hotellin laiturilta.
Kun Aulanko vihittiin vuonna 1938, asui Hämeenlinnassa vajaa 10.000 asukasta. Vuonna 2010, 70 vuotta myöhemmin, on kaupunki noin 65.000 ihmisen kotipaikka ja Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, jolla on suoria yhteyksiä Brysseliin.
Arvovaltaisia vieraita eri puolilta maailmaa
Aulangolla on nähty lukemattomia kuuluisuuksia, huippupoliitikkoja, presidenttejä, ministereitä ja paikkakunnan yritysten korkeinta johtoa. Mm. Maailman kauneimmaksi valittu Armi Kuusela toi miehensä romanttiselle matkalle Suomen Hämeeseen.
Vuonna 1980 Aulangolla vieraili Kiinan varapääministeri, ja Supo oli saanut tarkat ohjeet turvallisuutta ylläpidosta. Yöllä piti yllättäen järjestää pääministerille silityslauta ja rauta, kun hänen matkagarderoobiinsa kuuluvat ainoat housut piti prässätä. Kosteata iltaa viettäneistä supolaisista ei tähän ollut, joten henkilökunta riensi apuun. "Varapääministeri istui alusvaatteisillaan vuoteen reunalla ja odotti tyynesti housujen silitystä", paljastaa tuolloinen työntekijä.
"Eräs paikkakuntalainen toimitusjohtajakin sai oman jääkiekkokypärän käyttöönsä, kun hän oli edellisen kerran vyörynyt portaita alas yökerhoon mennessään," muistaa entinen hotellinjohtaja.
Kulinaristinen – ja kulinaristien – keidas
"Ruoan pitää maistua siltä, mistä se on tehty, eikä sen makua saa liialla maustamisella peittää," selvitti keittiömestari Kerttu Eloranta, joka valmisti Aulangon keittiössä ruokaa monille silmäätekeville. Avajaisissa vuonna 1938 talon vieraana oli luonnollisesti Mannerheim ja muuta valtionjohtoa. "Tuolloin tehtiin kaikki alusta, liemet keitettiin, kalat nyljettiin ja perattiin, linnut höyhennettiin, hedelmät, marjat ja sienet säilöttiin ja niin edelleen," kertoo Terttu Pohto-Karhu, joka seurasi Elorantaa keittiömestarina.
Aulanko oli kasvimaitten ja kasvihuoneitten vuoksi lähes omavarainen ja karjaakin oli omasta takaa. Paikallisilta saatiin kalaa ja lihaa. Aulangon keittiössä on vuonna 1939 koneita kaikkeen tarpeelliseen ruoanlaitossa, kahvinkeittoon, majoneesin tekoon, leipomiseen ja tiskaamiseen. Puhumattakaan monitoimikoneesta, joka ”tekee 40 eri konstia hirmuisella vauhdilla”.
Kellarissa sijaitsi leipomo, jossa keittiömestarin taitavat sokeriveistokset ovat hyllyillä kuin taidenäyttelyssä. Kellarikäytävän muissa huoneissa on lihankäsittelyhuone, suolaamo, riistahuoneet ja huone, jonka altaissa kalat odottavat pannulle pääsyä.
Vielä tänäkin päivänä Rantasipi Aulangon maine hyvänä ruokapaikkana pitää pintansa. Suosittuja ovat mm. hämäläiset ja venäläiset pitopöydät, vaput, äitienpäivät sekä perinteiset rapukestit.
Luonto puhdas kuin enkelin omatunto
Aulangon legendaarisuudelle matkailukohteena luotiin pohja ennen sotia. Vain paras on täällä hyvää, totesi Aleksis af Enehjelmin radioselostuksessaan tammikuussa 1939. Hän loi katseensa talon katolta hämäläiseen talveen ja jään peittämään Vanajaveteen. Kaikessa tässä näkyi vuosisatojen varrella kultivoitunut talonpoikaiskulttuuri, jonka keskipiste on historiallinen Hämeenlinnan kaupunki. Kauempaa osuu silmiin vielä Hattulan 700 vuotta vanha keskiaikainen kivikirkko.
Talvinen maisema lumisine metsineen ja peltovainioineen saa pyörryksiin Enehjelmin, joka huudahtaa "luonnon olevan puhdas kuin enkelin omatunto. Kun lumihiutaleet putoavat huurteisessa puistossa, ne muuttuvat auringonvalossa timanteiksi."
