Rantasipi ennen - ja varsinkin nyt

Suosikkiketju syntyy

Vuonna 1965 avattiin Rantasipi-ketjun ensimmäinen hotelli, jonka lomailijat ja erityisesti perheet ottivat pian omakseen. Muutaman vuoden kuluttua avattiin Suomen ensimmäinen kokoushotelli, Rantasipi Joutsenlampi.

Useiden vuosien ajan Rantasipi-ketju tunnettiin suosittuna korpihotelliketjuna, jonka pääasiakasryhmät olivat loma- ja kokousasiakkaat. Vähitellen Rantasipi-hotelleja alkoi nousta myös kaupunkeihin, kunnes 1997 Rantasipi päätettiin palauttaa takaisin juurilleen – eli kauniiseen suomalaiseen maisemaan, lähelle luontoa.

Rantasipi-hotellit ja -kylpylät tarjoavat vierailleen rentouttavan irtioton arjesta. Rantasipissä nautit hyvästä palvelusta, ylellisestä hemmottelusta ja hotelliloman helppoudesta – unohtamatta yksilöllisten kohteiden monipuolisia liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia.

Rantasipi Tropiclandia, pian 40 vuotta viihtymistä meren äärellä

Vaasan Vaskiluodon Rantasipi-hotelli on arkkitehtuuristaan tunnettu merenrantahotelli, joka käynnisti toimintansa vuonna 1972 komeasti tuhannen kutsuvieraan voimin. Hotellin suunnittelijoilla oli tavoitteenaan pelkistäminen, mutta samaan aikaan viihtyvyys ja ilo puhtaista väreistä. Hotellin yökerho oli pitkään kaupungin ykköspaikka erityisesti viikonloppuiltojen myöhäisinä tunteina; hotellivieraiden lisäksi sinne saapui juhlijoita maakuntia myöten.

Hotellin ensimmäisinä vuosikymmeninä myös ruotsalaiset vieraat olivat tuttu näky. Vilkkaan laivaliikenteen mahdollistanut veroton myynti toi innokkaita ostosmatkalaisia kaupunkiin pitkin viikkoa, ja hotellin ihanteellinen sijainti sataman lähellä houkutteli myös laivamatkaajia. Tax free -myynnin loppuminen johti aikanaan hetkellisesti koko matkustajaliikenteen katkeamiseen. Nykyään ”silta yli Pohjanlahden” on taas auki, vaikka rahtia liikkuu enemmän kuin ihmisiä.

Vanhasta Vaasasta kaikki alkoi

Alkuperäinen Vaasa tunnettiin Mustasaarena, joka sai alkunsa 1300-luvulla merenkulkijoiden noustessa maihin ja varsinaissuomalaisten erämaanomistajien saapuessa vartioimaan maitaan. Tälle kauppa- ja satamapaikalle nousi 1370-luvun alussa linna, josta käsin hallittiin koko lääniä. Vuonna 1606 Kustaa Vaasan poika Kaarle IX perusti kyseisen hallitsijasuvun mukaan nimetyn Vaasan kaupungin.

Meriyhteyksien ansiosta laivanrakennus ja kaupankäynti, erityisesti tervakauppa, oli vilkasta; näistä useimmat asukkaat saivat elantonsa. Myös opiskelua paikkakunnalla saattoi harrastaa jo 1600-luvun lopulla, jolloin triviaalikoulu muutti sinne Uudestakaarlepyystä. Neljä vuotta myöhemmin Vaasaan rakennettiin oma koulutalo. Vuonna 1794 tehtiin historiaa, kun Vaasassa avattiin Suomen ensimmäinen kirjasto ”kansalle huviksi ja hyödyksi."

Sitten kaikki paloi

Elokuun kolmantena päivänä vuonna 1852 syttyi raatimies J. F. Aurénin talossa nykyisen Vanhan Vaasan Kauppiaankadun varrella tuhoisa palo. Yhden teorian mukaan piiat olisivat käsitelleet navetassa varomattomasti tervasankoa, joka oli viety sinne kärpästen karkoittamiseksi. Toinen tarina kertoo, että palo sai alkunsa ulkovajaan nukahtaneen vöyriläisen maanviljelijän piipusta. Varmuudella tiedetään vain, että palon jäljet olivat tuhoisat: jäljelle jäivät vain kirkon ja muutaman muun rakennuksen rauniot, jotka ovat säilyneet nykypäiviin asti. Myös muutama muu talo säilyi. Yksi niistä, Wasastjernan talo, toimii nykyään Vanhan Vaasan museona.

Uusi kaupunki Klemetsön niemelle

Paloa seuranneena vuosikymmenenä rakennettiin uusi kaupunki Klemetsön niemelle. Kaupungin empiretyylisen asemakaavan suunnitteli Carl Axel Setterberg. Uuden kaupungin kaavassa otettiin opiksi tuhoisasta palosta. Pääkatuina toimi viisi leveää puistikkoa, jotka jakoivat kaupungin osiin. Lisäksi keskustan kortteleita jakoivat erityiset palokadut. Setterberg alaisineen suunnitteli myös pitkälti toistasataa rakennusta, niistä merkittävimpinä Vaasan tullikamari (1856), A.A. Levónin talo (1861), Raatihuone (1864), Maaherrantalo (1865) ja Vaasan kruununmakasiini (1868).

”Valkoinen kaupunki”

Kansalaissodan aikana vuonna 1918 Vaasa toimi merkittävien tapahtumien näyttämönä. Helsingin miehityksen ja poliitikkojen vangitsemisen seurauksena senaatti päätettiin siirtää kaupunkiin. Senaatti aloitti toimintansa Vaasassa 1.2.1918 ja siihen kuului neljä jäsentä. Senaatin istuntosali oli Vaasan kaupungintalossa. Vaasan (Suomen) senaatin tavoitteena oli vallan palauttaminen Etelä-Suomessa oikeistoenemmistöiselle hallitukselle.

Voimakas tuki sisällissodan ”valkoiselle” puolelle on syy, miksi Vaasaa on usein kutsuttu ”valkoiseksi kaupungiksi”. Kiitoksena tästä tuesta senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden liittää vaakunaansa vapaudenristin, itsenäisen Suomen vanhimman kunniamerkin. Merkin sai piirtääkseen taiteilija Akseli Gallen-Kallela.

Vaskiluodon värikäs historia

Vaasan kaupungin edustalla sijaitsevan Vaskiluodon historia juontaa jo 1300-luvulle, jolloin se oli Kyrönmaalaisten nautinta-aluetta ja nimeltään Vasikkaluoto. Joutuessaan ruotsinmaalaisten siirtolaisten hallintaan sen nimi kääntyi muotoon Vasklot, josta suomenkieliset puolestaan väänsivät suomenkielisen nimen Vaskiluoto.

Vaskiluoto on näytellyt isoa roolia useammassa sodassa. Siellä vallattiin tammikuussa 1918 jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaan ja opettaja E.A. Mittsin johdolla venäläiset tykistö- ja merisotilaiden kasarmit. Vuoden 1940 syyskuussa puolestaan saksalaiset nousivat maihin Vaskiluodon sataman kautta. Paikalliset viranomaiset totesivat äimistyneinä, että vieraan vallan sotajoukkoja marssi täyspakkauksissa kaupungin läpi. Vasta sisäministerin kautta tavoitettu pääministeri Risto Rytin tiesi, että saksalaisilla oli saapumislupa. Saksalaiset pitivät kasarmia Vaskiluodossa paikalla, jossa nykyään on öljysäiliöitä.

Päätös sataman rakentamisesta tehtiin vuonna 1886, ja sinne johtava rautatie valmistui vuonna 1893. Pienimuotoista polttoaineiden varastointia saarella oli jo vuonna 1911, mutta ensimmäinen varsinainen öljysäiliö sinne nousi Shellin käyttöön vuonna 1935. Saarelle kuljettiin rautatien pengertä pitkin, kunnes kunnollinen silta rakennettiin 1950-luvulla.

 Vetovoimainen kesäkaupunki

Vaasassa kohtaavat monet asiat: pitkä historia ja moderni, kansainvälinen teollisuus, pohjalainen yritteliäisyys ja suomenruotsalaiset perinteet, vilkas yrityselämä ja pienen kaupungin rauha. Meri ja lukuisat saaret luovat kaupunkiin luonnonläheisen ympäristön. Vahvasta veneily- ja mökkeilykulttuurista kertoo paikallisten tekemä epävirallinen laskelma, jonka mukaan koko kaupungin väestö mahtuisi tarvittaessa pienvenesatamat ja laituripaikat täyttäviin kaupunkilaisten veneisiin. Myös kalastus, patikointi ja muu liikunta kauniilla rannoilla ja saaristossa ovat suosittuja harrasteita.

Vaasan lähiseuduilla avautuu maanläheinen kulttuuri kahdella eri kielellä ja vahvoilla murteilla ryyditettyinä. Peltolakeuksien keskeltä löytyy vahvoja kyläyhteisöjä ja saaristosta aivan omanlaisensa tunnelma. Myös vanhan asutuksen jäljet – museot, kirkot, kalasatamat ja jokivarsimaisemat – ovat näkemisen arvoinen osa Vaasan ympäristöä.

Rantasipi Tropiclandia kutsuu viihtymään

Rantasipi Tropiclandia on tänä päivänä täysin uusittu kylpylähotelli. Se sijaitsee meren rannalla, luonnonkauniilla Paratiisisaarella Vaskiluodossa, vain kävelymatkan päässä Vaasan keskustasta ja sen runsaasta kulttuuritarjonnasta. Rantasipi Tropiclandia tarjoaa riemukkaita aktiviteetteja mukavassa seurassa. 1100 m2:n allasosasto liukumäkineen, porealtaineen ja saunoineen sekä hoito-osasto hemmottelupalveluineen tarjoavat rentouttavia elämyksiä kaiken ikäisille.

Kesäisin vieraiden käytettävissä on lisäksi kylpylän yhteydessä oleva vesipuisto. Huoneen voi ottaa halutessaan vaikka saunan kera. Tai miten olisi kokonainen sviitti? Tropiclandian ravintolamaailma tarjoaa maistuvaa ruokaa, virkistävää juomaa ja hyvää seuraa. Mukavan lisän hotellin tarjontaan tuovat meri hiekkarantoineen, huvipuisto Wasalandia sekä nopea meritie Ruotsiin. Valittavanasi on myös virkistys- ja kauneuspalveluita sekä kulttuuri- ja teatteritarjontaa. Rantasipi Tropiclandian eväillä pääset todellakin irti arjesta.



 

 Tropiclandia

 

Tropiclandia