Rantasipi ennen - ja varsinkin nyt

Suosikkiketju syntyy

Vuonna 1965 avattiin Rantasipi-ketjun ensimmäinen hotelli, jonka lomailijat ja erityisesti perheet ottivat pian omakseen. Muutaman vuoden kuluttua avattiin Suomen ensimmäinen kokoushotelli, Rantasipi Joutsenlampi.

Useiden vuosien ajan Rantasipi-ketju tunnettiin suosittuna korpihotelliketjuna, jonka pääasiakasryhmät olivat loma- ja kokousasiakkaat. Vähitellen Rantasipi-hotelleja alkoi nousta myös kaupunkeihin, kunnes 1997 Rantasipi päätettiin palauttaa takaisin juurilleen – eli kauniiseen suomalaiseen maisemaan, lähelle luontoa.

Rantasipi-hotellit ja -kylpylät tarjoavat vierailleen rentouttavan irtioton arjesta. Rantasipissä nautit hyvästä palvelusta, ylellisestä hemmottelusta ja hotelliloman helppoudesta – unohtamatta yksilöllisten kohteiden monipuolisia liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia.

Trooppinen viihdekylpylä-paratiisi Nokian Pyhäjärven rannalla

Maineikas maisemahotelli Rantasipi Eden on tarjonnut tasokkaat puitteet rentouttavaan nautiskeluun ja aktiiviseen lomailuun jo vuodesta 1990. Hotellin mahtava 1500 neliömetrin kokoinen trooppinen allasosasto, yksi Suomen pisimmistä vesiliukumäistä, kuplivan kuumat ja jäiset altaat, virtaava joki, pelipaikat, golfsimulaattori, kuntosali, keilarata, erilaisia saunoja sekä hemmotteluhoidot takaavat nautinnollisia hetkiä hotelliasumisen lomaan.

Tämän päivän paratiisi

Vuonna 2004 Rantasipi Edenissä toteutettiin monia uudistuksia, jotka tekivät hotellimajoittumisesta entistä miellyttävämpää. Käyttöön otettiin 74 uutta superior-luokan huonetta ja 130 vanhaa huonetta uusittiin kokonaan. Huoneet saivat raikkaan ilmeen ja sisustuksessa huomioitiin tropiikin paratiisimainen tunnelma. Myös hotellin vastaanotto sekä aulatilat kokivat virkistävän uudistuksen. Vieraitten viihtymiseen panostettiin lisäämällä aktiviteetteihin mm. keilarata, golfsimulaattori sekä uusi kuntosali.

Hoitoja ja hemmottelua

Edenissä on helppo heittäytyä hemmoteltavaksi ja nauttia vaikkapa Eden´s Evan hoito-osaston monenlaisista hoidoista, mm. hieronnasta, savikylvyistä ja aromaterapiasta. Myös ylellinen saunamaailma hurmaa monipuolisuudellaan. Tuoksusaunassa nautit kausittain vaihtuvista trooppisten hedelmien tuoksuista sekä rauhoittavasta ja rentouttavasta musiikista. Trooppinen sauna vie nimensä mukaisesti trooppisiin tunnelmiin viidakon ja sademetsän tyyliin kun taas paratiisisaunassa voit nauttia mm. Aquaviva-lampun valosta ja äänestä.

Ravintolamaailma uudistui entistä herkullisemmaksi

Á la carte -ravintola Esmeralda on uudistettu täydellisesti. Keittiötilat on muutettu moderniksi avokeittiöksi, ja ne ovat saaneet uuden raikkaan ilmeen. Ravintolan à la carte ruokalista ja viinilistat on uudistettu ja myös perheen pienimmille on tarjolla uusi valikoima lastenherkkuja.

Uusi Club Cocos saa kengänkannat kattoon – ja vieraat viihtymään aina maanantaista lauantaihin.
La Luna muuttuu uudistuksen myötä buffet-ravintolaksi, joka tilausravintolana palvelee ensisijaisesti ryhmiä ja tarvittaessa toimii lisätilana kiireisinä sesonkiaikoina.

Kahvila- ja grillitarjontaan keskittyneestä Rosaliasta saa energiaa vaikka kesken kylpyläpäivän.

Nokia nyt – ja silloin ennen

Nokia on kasvava ja dynaaminen, nykyään jo yli 30 000 asukkaan kaupunki valtateiden solmukohdassa, josta on hyvät yhteydet kaikkialle Suomeen. Nokialla lähellä ovat paitsi kaupungin palvelut, myös monet harrastusmahdollisuudet ja monipuolinen luonto. Kaupungin halki virtaava Nokianvirta koskineen oli Nokian ensimmäinen valtasuoni, jonka ynpärille suurteollisuus alkoi keskittyä. Nokia tunnetaan vahvana teollisuuskaupunkina, jossa tärkeänä työllistäjänä on tänäkin päivänä teollisuus; lähes puolet nokialaisista työskentelee teollisuuden parissa.

Nokia on osa muinaista Hämeen heimoaluetta, vaikkakin se on hallinnollisesti kuulunut vuosisatojen ajan Satakuntaan, ja toisaalta taloudellisesti ollut osa Ylä-Satakuntaa. Nokia on muinaisen Pirkkalan pitäjän sydänaluetta, joka on syntynyt helppokulkuisten harjujaksojen ja ikiaikaisten vesireittien risteyskohtaan. Vanhan Pirkkalan keskus sijaitsi tutkimuksen mukaan Nokialla, jossa käytiin eritysen vilkasta turkiskauppaa. Tämä näkyy myös Nokian vaakunassa, jossa Nokianvirran rantaa kiipeää nokinäätä.

Eläimiin liittyy läheisesti myös kaupungin nimi, Nokia. Sana nokia tulee FL Jouko Jaakkolan mukaan kantasanasta nois, noki, jolla tarkoitettiin soopelia. Eläimen hävittyä Suomesta sana levisi kuvaamaan myös muita tummia turkiseläimiä, esimerkiksi näätää, ja myöhemmin sana yleistyi tarkoittamaan turkiksia. Nokia-nimi mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1505.

Täydellä höyryllä kohti teollistumista

Mahtipitäjän agraaria hiljaiseloa uinunut Pirkkala heräsi uuteen aikaan 1860-luvulla, kun vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam perusti Emäkosken pohjoisrannalle uusinta paperinvalmistustekniikkaa edustaneen puuhiomon. Siihen saakka ainoat "teolliset" laitokset olivat olleet koskenrannan myllyt, joiden oikeudet Idestam sai määräajaksi hallintaansa. Idestamin aikana panostettiin teollisuuden perusedellytyksiin, liikenneyhteyksiin, tietoliikenteeseen ja energiansaantiin.

Teollistumisesta seurasi se, että Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö kiinnostui paikkakunnasta ja siirsi toimintansa Nokialle 1904. Talousvaikeuksissa kamppailleen Gummitehtaan talous alkoi kohentua, ja se hankki vuonna 1918 Nokia Ab:n ja vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Ab:n osake-enemmistöt. Nokia-yhtymän synty voidaan laskea näistä varhaisista osakekaupoista.

Paperi- ja kumitehtaan luoma vahva teollinen pohja toi vanavedessään paikkakunnalle muutakin teollisuutta. Attilan Jalkinepäällystehdas toimi Nokialla muutaman vuoden, kunnes siirtyi Tampereelle. Vuonna 1915 aloitti toimintansa Lindbergin kenkätehdas Koskenmäessä. Samoihin aikoihin perustettu Elektometallurgiska Ab siirtyi pois 1920-luvun alussa. Trikootuotteisiin erikoistunut Nanso Oy perustettiin 1920-luvulla Nokian Kutomo- ja Värjäys Osakeyhtiön nimellä. Sota-aika toi tullessaan Valmetin lentomoottoritehtaan Siuron Linnavuoreen ja SOK:n myllyn Viipurista.

Nokialla riittää tekemistä ja näkemistä

Nokialla vierailijaa hemmotellaan paitsi kylpylän aalloilla myös monilla tapahtumilla sekä mukavilla pistäytymispaikoilla. Nokialla on runsaasti eri alojen harrastuspaikkoja mm. hohtokeilarata, monipuolinen ampumarata, jäähalli, moottoriurheilukeskus, palloiluhalli, ratsastuskouluja sekä Nokia River Golfin 18- ja 9-reikäiset golfkentät. 

Muista myös nämä vieraillessasi Nokialla:

Kirkot ja kirkkomuseo

Nokia on todellinen kirkkojen kaupunki, sillä sieltä löytyy jopa kuusi eri ajalta peräisin olevaa kirkkoa. Niiden lisäksi kannattaa piipahtaa Nokian kirkon alakerrassa sijaitsevassa harvinaisessa kirkkomuseossa ja tutustua kirkon vanhaan hautausmaahan sekä sankarihautaan.

Siuro

Omaleimainen ja idyllinen Siuro tarjoaa monenlaista nähtävää ja tekemistä. Huimapäisimmät voivat kokea Siuronkosken voiman kanootissa, kun taas rauhallisempaa menoa tarjoaa mm. kävelykierros Siuron kallioilla ja kapeilla, idyllisillä kujilla.

Laivaristeilyt

Päivän paistattelu laivan kannella onnistuu useammallakin vesireitillä. Pyhäjärvellä laiva vie paitsi tietysti Tampereelle myös aina Hämeenlinnaan asti.

Museot ja näyttelyt

Nokian kotiseutumuseo Hinttala on keidas keskellä kaupunkia, vain kivenheiton päässä kirkosta ja kirkkomuseosta. Kesäkaudella alueella on vaihtuvia taidenäyttelyitä, käsityöläisten tuotteita sekä museokahvila ja kotiseutumuseo.

Tapsan Tahdit

Ensimmäiset Tapsan Tahdit järjestettiin jo vuonna 1987 Nokialla syntyneen Tapio Rautavaaran työn kunnioittamiseksi ja muistoksi. Tapahtuma laulattaa ja tanssittaa kesävieraita edelleen heinäkuussa.

Muista myös ostospaikat ja tehtaanmyymälät

Edullisia ostoksia kutsuvat tekemään mm. seuraavat tehtaanmyymälät: Nanso, Nokian Tehdastuote Oy, NT-Box, Nokian panimon myymälä, Löytömyymälä Penkola sekä Arabia, Iittala ja Hackman -tehtaanmyymälä.

Rantasipi Eden